tiistai 29. maaliskuuta 2016

Kevättulva

Etelähämäläistä mangrovemetsää Helvetin rotkossa. Kuuset eivät ole ihan niin
varpaillaan kuin trooppisessa alkuperäisversiossa, mutta vettä on ympärillä.
Tulvaeksperttimme kertoi eilen siivonneensa sillan jäänpalasista, mutta siinähän
niitä taas oli. Työ oli kyllä taiten tehty, sillä märkiä olivat vain
haalarin puntit. Vesi virtaa osittain jään päällä.
- Äiti, tuu kattomaan tulvaa!
- Laitetaan ensin muutama korvamerkki vasikoille.
- Mutta sitte sen jälkeen et mee heti haalarit päällä näpyttämään tietokonetta, ku tuut kattomaan sitä tulvaa.

Viaton 6-vuotiaskin on aika hyvin perillä nykyaikaisten maataloustöiden järjestyksestä. Korvamerkkioperaatioita seuraavat yleensä paperihommat.

Vasikoiden maidonsaantia tarkkaillaan parhaan mukaan.
Nupusta ei ainakaan tarvitse olla huolissaan.
Isännän haalari sai korvamerkkioperaatiossa kunnon
maitokakka-annoksen. Housutkin menivät pyykkiin,
sillä ruikkaus tuli siihen kohtaan, missä haalarin sivussa
on aukko alempien vaatteitten taskujen penkomista varten.
Kolme ensimmäistä vasikkaa korvamerkittiin siis aamulla. Mieluummin merkit laittaisi vasta vähän vanhemmalle, mutta operaatio muuttuu päivä päivältä haasteellisemmaksi, kun vasikka vahvistuu ja sprintterin taidot paranevat. Siis vasikalla, itsellä sprintterismi kehittynee päinvastaiseen suuntaan.

Vasikat pääsevät emiensä kanssa noin puolentoista hehtaarin ulkoalueelle ja siellähän on tilaa lajinomaiselle käytökselle. Naudan lajinomaisiin tapoihin kuuluu livistää korvamerkitsijän ulottumattomiin. Varmin keino tavoittaa on yllättää päiväunilta. Sisätiloissa kaappaaminen kävisi helpommin, kunhan ensin on saanut kaikki sisälle - myös vasikat. Hyvällä säällä sisällä käydään vain juomassa. Tänä aamuna pidettiin isännän kanssa pienet cowboy-harjoitukset, sillä parin kolmen päivän ikäisten kanssa operointi on vielä aika helppoa. Näkkäri, Nano ja Nuppu ovat nyt virallisesti nautaeläinluettelon tunnustamia korvamerkin kantajia.

Tulvakin käytiin katsomassa ennen tietokoneen näpyttelyä haalarit päällä. Saappaat jätin ovensuuhun.
Muutama kuponki täytetty, jotta vasikat
olisivat nautoja.
Klik klik jne. Tulivathan päivämäärät oikein.

sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Kevään uutuuksia


Kukkasen vasikka lähti maailmalle jo nuorena. Pienokaisen säkäkorkeudella alalanka ei aiheuta ongelmia. Pari metriä aidan takana taitaa olla aika itsenäinen olo. Ääni ei kuvasta välity, mutta kyllä Kukkanen tässä jo vähän pienoistaan kotiin päin komentaa.
Kevään ensimmäinen vasikka havaittiin lankalauantaina. Poikimisen aloittivat laitumen puolen lehmät. Poikimapaikaksi oli tarjolla sekä kuivitettua hallitilaa että kuivaa ja vähemmänkuivaa taivasalla- tai kuusenallatilaa. Ensimmäiset vasikat ovat vaihtoehdoista huolimatta olleet luonnonlapsia tai emot luomupoikijoita. Uudet vasikat ovat aloittaneet tähän maailmaan tutustumisen suoraan isänmaan kamarasta.

Lanan vasikka kuusen kuiskinaa kuulemassa. Lanan emä on Jyrä. Koneiden sukua tämä sonnipoika siis. Isännän esitys "Nivelaura" ei kuitenkaan ole vielä saanut lopullista hyväksyntää. Ainakin se on vähän pitkä kirjoittaa korvamerkkiin.
Lankalauantain aamuna oli Jakriksella kuiva vasikka ja Lanalla märkä. Ikäjärjestys oli siis helppo määrittää. Ensitöikseen emo nuolee vastasyntyneen vasikan kuivaksi. Lana ei vielä tähän työhön ollut ehtinyt. Nuoleminen saa vasikan veren kiertämään ja emon hormonit hyrräämään niin, että jälkeiset hyvin poistuvat. Lisäksi vasikka saa hyödyllisiä bakteereita. Probioottiannostelu onnistuu ilman pilleripurkkia. Turkkikin tietysti kuivuu samalla. Kylmään aikaan syntyvien vasikoiden karva on paksumpi kuin lämpimällä kaudella tai lämpimissä tiloissa syntyneiden. Ihmislapset eivät jostain syystä tunnu olevan yhtä eteviä säänmukaisen pukeutumisen suhteen.
Ei siinä kuusen juurella koko aikaa viitsi lojua. Pitäisiköhän tälle kaverille kuitenkin vähän opettaa pöytätapoja? Vaikka onhan tuolla ruokintakehässä tietysti mukava köllötellä. Korvat ja valkoinen selkä vain pilkottavat.

Pronssille kiilasi tällä kaudella Kukkanen sonnivasikkansa kera. Trendikäs vasikan nimi alkaa kuluvana vuonna n-kirjaimella. Kukkasen pojasta tulee varmaan Nuppu. Katsotaan, mitä korkea-arvoinen nimilautakunta ehdotuksesta sanoo. Nythän Nuppu kuulostaisi oikein somalta, eikä kai nimi 600 kiloa myöhemminkään sonnia pahenna


maanantai 21. maaliskuuta 2016

Alkuperäisseminaari

Äärialkuperäinen. Alkuperäiskarjan talloma lehmänpolku.
Aamulla isäntä haukkasi raitista ilmaa raivaussahan seurassa. Emäntä taas meni ja tuli omissa
nurkissa. Vasikoita ei vielä näy, mutta potkuja näkyy pyöreiden lehmän mahojen läpi. Treenataan varmaan ensi suven lehmänpolkujuoksun nappulakisoihin.

Viime keväänä luin jostain, että polkujuoksu on muodikas trendilaji. Terveellistä. - Epätasainen alusta on hyväksi jaloille ja metsänsiimes korvien välille. Pohdin, olisiko tässä mahdollisuus laajentaa liiketoimintaa. Lehmän levyisiä polkuja risteilee laidunnettujen metsien aitojen sisäpuolella useimpiin käytettävissä oleviin ilmansuuntiin. Tästä vain myymään polkujuoksulippuja kilometritaksalla. Matka olisi mitattavissa kännykän sports trackerilla. Vai olisikohan sittenkin tuntihinnoittelu sopivampi? Hyväkuntoiselle ainakin olisi edullisempaa. Lenkin päätteeksi voisi vuokrata juuriharjoja ja vesiletkua reitin varrella mahdollisesti lenkkariin tarttuneiden biotuotekasojen poistamista varten. Mahtaisikohan kauppa käydä?

Terveellisyys ainakin sopisi hyvin yhteen muiden tuotteidemme kanssa. Hampunsiemen kuituineen ja öljymäisine rasvoineen läpäisee Pekka Puskan tai hänen seuraajiensa seulan mennen tullen. Härkäpapu taas mahtuu rasvaa karttavien valkuaisen ystävien seulasta. Kyytöstä terveellisyydestä kävimme tänään iltapäivällä kuulemassa tuoreita tutkimustuloksia Ahlmanin opistolla pidetyssä alkuperäiskarjatilaisuudessa. Suomalaisiin alkuperäisrotuihin liittyvässä LUKEn (Luonnonvarakeskus) tutkimushankkeessa oli vertailtu mm. eri rotuisten sonnien ulkofileen rasvan laatua. Suomalaisten ilmansuuntakarjojen (länsi-, pohjois- ja itäsuomenkarja) osasto otti kärkitilat.  

Otos on aika pieni ja lisäksi tässä oli tutkittu vain pehmeää rasvaa yleensä. Tutkitut eläimet olivat saaneet myös väkirehuja (=viljaa ja valkuaiskasveja). Eroon lienee sekä geneettisiä että ruokinnallisia syitä. Maailmalla on tutkittu isommilla aineistoilla ruokinnasta (karkearehu vs. runsas väkirehun käyttö) seuraavia eroja erityisesti omega-3 rasvahappojen kannalta. Niissä tulos on ollut selkeä: ruoholla saadaan enemmän omega-3-rasvahappoja sekä eräitä vitamiineja ja antioksidantteja. No, jos tarkkoja ollaan niin rasvahappojen saannin kannalta merkityksellisempää lienee syödyn silakan määrä. Pelkällä karkearehulla kyyttöjään ruokkiva emäntä ei kuitenkaan pitänyt näitä tutkimustuloksia omana tietonaan.

tiistai 15. maaliskuuta 2016

Olinhan siellä minäkin

Traktorimarssi
Maatalousnäyttely kalpenee. Tosin näyttelyssä koneet ovat uusia, nämä taas aika sisäänajettuja. Läheskään kaikki eivät torille mahtuneet.
Tuli käytyä Helsingissä viime perjantaina. Aika moni muukin kävi ja jostain syystä tavallista useampi traktorilla. Itse hienostelin linja-auton kyydissä mennen tullen.  Paluumatkalla pääsin kommentoimaan tapahtumaa lahtelaiselle radio Voimalle.

Maatilat ja viljelijät ovat Suomessa vähentyneet, rakenne kehittyy. Traktoreilla pieni joukko näkyi paremmin. Osallistujamäärä yllätti sekä ihmisten että traktorien puolesta. Meidät osallistujat yllätti - ja iloisesti - yleisön kannustava suhtautuminen. Suomalaisella ruualla on ystäviä ja siitä sai varmasti moni vaikeuksissa oleva tilallinen voimia. Kiitos siitä! Tämän ystävyyden ovat tosin kaupatkin huomanneet. Siitä, mitä halutaan, voi ottaa katetta enemmän, kun kilpailu on vähäistä. Tai kyllä kai ne kaksi keskenään vähän kilpailevat, mutta tilanne on aika kaukana kansantalousoppikirjojen mallina käytäämästä täydellisestä kilpailusta.

Operaation ensisijainen syy oli maatilojen pitkään jatkunut heikko taloustilanne, johon on lukuisia syitä. Ovat kasautuneet. Vielä on kuitenkin suomalaisilla ruokakaupassa vaihtoehtoja tarjolla ja jos kannattavuus korjaantuu, niitä on jatkossakin. Pekonia ja kinkkua hännällisestä siasta. Maitoa lehmästä, jonka mahdollisen utaretulehduksen hoitoa varten on aiheuttajabakteeri ja sen lääkeherkkyys määritetty. Kurkkua ja tomaattia kasvihuoneesta, jossa on käytetty biologista torjuntaa ja työntekijän palkasta maksettu eläkevakuutus ym. Mielenkiintoisia EU-karttoja löytyy vaikkapa Efsan raporteista.

Heikon taloustilanteen lisäksi voimille käy byrokratian älyttömyys. Mielenosoituksen osuvin julisten lainasi Tuntemattoman sotilaan Rokkaa: "meinaat panna miut laittelemmaan kiviä siun polkujes pieliin, ai perkele, luulet sie että miun vieteri vennyy loputtommiin" Tätä kivienasettelua tulee tehtyä useampi päivä vuodessa.
pieniä kiviä
"meinaat panna miut laittelemmaan kiviä siun polkujes pieliin, ai perkele, luulet sie että miun vieteri vennyy loputtommiin" Kuvan laatu valitettavan huono, mutta taka-alalla tämä yhden ison naulan kantaan osunut juliste.






  

maanantai 7. maaliskuuta 2016

Hiihdon lomassa

Lumiauran korjaus meneillään. Maatilan työt ovat monesti hyvin maanläheisiä.
Risteys paikalliselta virkistysalueelta. Liikenne on sen verran vilkasta, että tiet pysyvät auki. Etuajo-oikeus ei ole kiinni tulosuunnasta, vaan tulijasta. Mm. Eloisalla ja Saagalla on etuajo-oikeus.
Hiihtolomasta selvittiin hiihtämällä. Usein loma sattuu helmikuun viimeiseksi viikoksi. Silloin lomatoimiin kuuluu usein myös veroilmoituksen loppusuora.

Tänä vuonna tämä talvinen lapsityövoiman käyttöviikko ajoittui kuitenkin pääasiassa maaliskuun puolelle. Työvoiman käyttö vain jäi aika suppeaksi - kovin olivat varattuja. Hiihtäminenkin kasaantui pääosin emännän harteille. Tämä  raittiin ilman pyydystysmenetelmä käyttää kyllä hartioitten lisäksi kaikkea muutakin pipon ja monojen väliin sijoittuvaa, joten ilmaisu oli anatomisesti epätarkka.

Tälle viikolle on taivaalta merkitty tulemaan kaikkea mahdollista - ainakin jos seuraa riittävän monta eri ennustajaa. Sammakot ym. ovat vielä kokonaan käyttämätön voimavara - jos siis haluaisi lisätä odottamiensa säätyyppien valikoimaa. Esim. paukkupakkaset puuttuvat täysin tulevan viikon kuvioista. Taivaan tuotteisiin olemme kuitenkin valmistautuneet. Lumiauraa on nyt ehonnettu. Ulkomaailma pysyy myös suksettoman saavutettavissa, vaikka isompikin myräkkä asettuisi kohdalle.

tiistai 1. maaliskuuta 2016

Päivän paistetta

Kaarna siristelee silmiään. Osalla eläimistä on silmänympärystän
karva ruskea. Se on aurinkoisella säällä hyvinkin tarkoituksen-
mukainen ominaisuus ja tavallista myös esimerkiksi hereford-
rotuisilla lehmillä. Kaarna on kuitenkin tässä suhteessa blondi.
Hiihtoloma on seudulla parhaimmillaan. Ainakin hangenhohdetta on mukavasti tarjolla. Kyytöt eivät suksia sorkkiinsa asentele. Karja joutuu siten keskittämään nauttimisensa auringonpaisteeseen. Emännän ilona oli paperitöiden lomassa paisteen lisäksi myös luistava hiihtokeli. Hohdetta kuitenkin on täysimääräisesti myös nelijalkaisille. Osalla porukasta on aamiainen/lounas/välipala/päivällinen/iltapala katettu sekä ulos että sisälle. Sisätiloissa ei kuitenkaan  ruokailijoita näy. "Kadun" aurinkoisella puolella pöydät sen sijaan ovat ruoka-aikaan varattuja.

Talvipalttoo: Kympin niskavilloja.
Talvikarva on hyvä lämmöneriste.
Lumisateen jälkeen lumi saattaa
pysyä useamman päivän
sulamattomana lehmän selässä.
Tässä vaiheessa talvea karva on
kuitenkin jo alkanut lähteä ja kesällä
ollaan sitten siloturkkisia.
Sonnit laitettiin lehmien laumoihin viime suvena kesäkuun puolen välin paikkeilla. Ajankohtaista alkaa siis olla myös eläinten tarkkailu poikimisten suhteen.  Poikimisajankohdan lähestyminen näkyy mm. utareen täyttymisenä. Tämän ennusmerkin havainnointi olisi helpompaa, jos eläimet olisivat vähemmän tuttavallisia. Talonväkeä tervehditään turpa edellä,  utare on ihan toisessa päässä.
Katso nyt sitten, miltä näitten utare näyttää. Jakris, juuri, Lempaala, Lehti, Lipevä, 1/3 Kreija. Takaa kurkkii Jyhve.